Rakkaus on rakki helvetistä, noin vapaasti suomennettuna. Jos ei muuta, niin olo on lievästi ilmaistuna helvetillinen. 38 astetta kuumetta, kurkussa kaktus ja sen pari kaveria ja järkyttävä nuha. Puhe puuroutuu ja uskomattoman kivuliaasti särkee lihaksia mm. pohkeissa ja selässä. Lisäksi oikeaan käteen sattuu aika laittoman paljon, tulehdus vetää kättä ihan olkapäästä asti. Välillä tuntuu, kun joku kaivais mun kättä sisältä päin auki moralla. Ei siitä sen enempää, töissä olen ollut kaksi päivää jo tässä kunnossa. Sulaa hulluutta ja maksimoitus idiotismia, mutta minkäs sille mahtaa.
Oikeastaan mulla ei ole mitään järkevää sanottavaa taaskaan.
Rakkaus laimenee, ja ehkä niin on hyvä. Paras antaa sen kuolla pois vaan. Mutta eihän rakkaus kuole, se vain vaihtaa kohdetta.
Kyllä se tästä. Selviän päivä kerrallaan.
Risteilystä voisin kertoa muutaman sanan. Humala jäi puuttumaan, tästä vedetään se johtopäätös että viina oli huonoa vaikka sitä olikin riittävästi. Krapulakin ilmeni vain punaisina silminä, infernaalisena väsymyksenä ja herkkyytenä hajuille. Onneksi parfyymikaupassa oltiin käyty edellisenä iltana nuuskimassa ostoslista valmiiksi. Luultiin meitä virolaisiksi, kun oltiin niin kauniita. Ja sitten ihmetteli nörtin näköinen keskivartalolihava peräkammarinpoika kun ei lämmetty, eikä millään uponnut kaaliin ettei se ole kohteliaisuus että näyttää virottarelta. HYI. Hauskaa kuitenkin oli, vaikkei me edes maihin päästy käymään. Baari meni kiinni viideltä ja me oltiin hytissä nukkumassa lähempänä seitsemää. Onneksi aamulla meitä vielä rakastettiin pelastusharjoituksella, jota kesti lähemmäs tunnin ja kuulutuksia tuli jatkuvalla syötöllä. Bussimatka kotiin oli hivenen kivulias.
Nyt on sellainen olo, että pitää katsoa uusin jakso vampyyrisarjaa ja sitten pesiytyä peiton alle nukkumaan flunssaa pois. Päässä jyskyttää aika tavalla.
Pus moi <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti