Tänään ärsyttää. Todella rankasti. Siis ihan megapaljon.Joudun taistelemaan itseni kanssa, etten laita tolle viestiä. Haluaisin, ja haluaisin että se tulis moikkaamaan mua nyt kun kerran oon töissä ja vielä yössä. Näin sen kyllä eilen, mutta koska se oli ikkunan läpi niin sitä ei lasketa. Alan olla vähän taas niillä fiiliksillä, että tästä ei seuraa hyvää. En tahdo karkottaa sitä pois olemalla liian päällekäyvä, mutta haluaisin taas tuoda ilmi sen että tykkään siitä ja haluaisin ehkä miettiä jotain vakavampaakin... Ristiriitaista tästä tekee se, että mikään sen ele tai viesti tai mikään ei puhu sitä vastaan etteikö olis edelleen samat fiilikset. Varsinkin, kun pussailtiin autossa. Mutta eipä olla sen jälkeen nähty eikä laitettu viestiä. Huomenna, tai siis tänään, pyydän sitä kyllä moikkaamaan mua töihin! Ihan jo sillä tekosyyllä että uusi tukka. Kun hän ei kerran tykännyt blondista, niin josko sitten koko pään shokkiväri olis parempi. Näytän kuulemma ihan siltä, että olen karannut My Little Pony - sarjasta.
Laitoin ehkä heikkona hetkenä myös J:lle kuvan uudesta tukasta, ja sieltä tuli kuitti että livenä näyttäis varmaan paljon paremmalta. Viittä vaille olin jo menossa. Oon vaan niin huomion ja hellyydenkipeä että ahdistaa.
Muokkasin just viikonlopun hotellivaraustani ja tajusin varanneeni sen väärällä nimellä ja kahdelle, vaikka ei mua ole tulossa kun yksi. Tietysti olisin voinut pyytää ton yhden matkaan (olis kerrankin jumalaisen komee avec!) mukaan mutta sepä taitaa olla töissä. J:tä en pyydä, en tasan tarkkaan.
Tällä bloggauksellahan ei ole muuten sitten taas yhtään mitään muuta funktiota kun tappaa aikaa. Ja tajusinpa juuri kun katselin ohiajavaa autoa, että taisin ihastua. Fuck me, ei tästä elämästä tule taas yhtään mitään - ei lasta eikä paskaa. Oon niin sekasin, että jos sekoan vielä vähän lisää niin alan olla normaali ihminen. Ja se ei käy laatuun.
Ei kai siinä.
Humpataan eteenpäin ja jatketaan haaveilua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti